Asuin silloin Pikku Huopalahdessa ja tunsin siellä ihmisiä, jotka kutsuivat itseään mielenterveyskuntoutujiksi. Minulle he valittivat sitä, että heillä on vain kaksi mahdollisuutta: olla työttömiä tai tehdä kokopäivätyötä.

Heidän voimansa eivät kuitenkaan riitä kokopäiväiseen työskentelyyn, joten pitäisi olla jotain siltä väliltä. Työttömiä he eivät halunneet olla, mutta se oli nyt ainut vaihtoehto.

Kerroin tästä työllistämistoimikunnan seminaarissa ja eräs kaupungin virkailija kysyi, että tarkoitanko sosiaalista työllistämistä. Sekunnin mietittyäni ymmärsin, että tästä ystävieni toiveessa on kysymys ja vastasin että kyllä.

Asiasta ei puhuttu vähään aikaan, kunnes eräässä kokouskutsussa kerrottiin, että työllistämistoimikunta lähtee Amsterdamiin tutustumaan sosiaaliseen työllistämiseen. Vow, ajattelin ja olin heti innoissani.

Lentomatkalla toimikunnan puheenjohtaja istui vieressäni ja hän sanoi, että olemme tällä matkalla sen perustella, mitä olin silloin seminaarissa sanonut. Olenkin käyttänyt tätä kokemustani esimerkkinä siitä, miten pienenkin puolueen edustaja voi vaikuttaa.

Kävimme mm. Ajaxin stadionilla, jonka huollon hoitaa sosiaalinen yritys. Tietty määrä työntekijöistä on vajaakuntoisia siten, että yhden työntekijän työpanosta tekeekin kolme. Nämäkin työntekijät saavat täyden palkan ja yhteiskunta maksaa kyseiselle yritykselle erotuksen.

Sosiaalinen yritys ei siten vääristä kilpailua, sillä kaikki työntekijät saavat työehtosopimusten mukaisen palkan, jolla he myös pystyvät elämään. Ja onhan tämä paljon inhimillisempää vajaakuntoisten kannalta ja myös järkevämpää yhteiskunnan tuen käyttöä.

Suomeen saatiin laki sosiaalisista yrityksistä vuonna 2004. Valitettavasti jostain syystä niiden määrä on vähäistä.

Yhtenä vaaliteemanani on kehittää sosiaalisten yritysten lisäämistä Helsingissä.

Mielenkiintoa herätti varsinkin se, miten kunnan/kaupunginvaltuutetut valitaan puolueiden ja muiden ryhmittymien ehdokaslistoilta. Painotin myös äänestämisen tärkeyttä. Viesti meni perille.

Tein aamulla myös englanninkielisen esitteen.

I spent the day still at home, so that my mild flu finally would be healed. However, I didn't forget my duties as a candidate in municipal elections. I invited some of my Gambian friends to inform them about the electoral system and how important it is to vote.

As a teaser I used my famous "taatelikakku" (date cake), which my Gambian friends have really fallen in love with :D. I also promised to tell them about the Finnish electoral system.

They were interested especially in the way how the councilors are elected when there are several political parties and other groupings and they all have long lists of candidates in one constituency. I also emphasized the importance of voting. The message got through.

In the morning I finalized my brochure in English.

Erinomaista palvelua olen saanut terveyden- ja sairaanhoidon puolella. Vaikka en ole näiden palvelujen suurkuluttaja, niin niiden resurssitilanteen tietäen en voi kuin ihmetellä, miten työlleen omistautuneesti he meitä kaupunkilaisia palvelevat.

Luontevan kiitoksen antaminen ei aina onnistu, mutta tänään minulla oli siihen mahdollisuus. Kävin nimittäin syöpäklinikalla katsomassa ystävääni, jonka hoidot siellä ovat jo loppuvaiheessa.

Pari hoitajaa käväisi silloin ystäväni huoneessa ja käytin tilaisuutta hyväkseni antaen heille myönteistä palautetta. Kerroin myös eilisestä vaalipaneelista ja miten muutkin olivat kanssani samaa mieltä. Molemmat hoitajat ilahtuivat saamastaan palautteesta.

Muistetaan siis rohkaista kaupungin työntekijöitä ja antaa tilaisuuden tullen heille myönteistä palautetta.

 

Liikuntapaikkojen harjoitteluaikojen tasapuolisuuden puutteesta kertoo myös KD:n puheenjohtaja Sari Essayah Tanen eli Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tasa-arvovaalit-videossa. https://www.youtube.com/watch?v=i5qXklp1d4I

Tutkimuksissakin on todettu, miten tärkeää työntekijöille on, että he voivat myös itse vaikuttaa työhönsä - joka tasolla.

Minä olen aktiivisesti ystävystynyt maahanmuuttajien kanssa jo yli 20 vuoden ajan. Se on rikastuttanut elämääni ja avannut uusia näkökulmia. Onneksi se on vastavuoroista, sillä saamani palautteen mukaan ystävyytemme on tukenut heidän kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Minulla on ystävinä lukuisia maahanmuuttajataustaisia niin Lähi-idästä kuin Afrikastakin. Monia heistä olen perehdyttänyt suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa.

Uutissa kerrottiin, ettei kansa ole vielä oikein syttynyt vaaliasiaan. On kuitenkin tärkeää, että äänestysprosentti saadaan nousemaan yli 60 prosentin. Siksi on tärkeää käydä äänestämässä.

Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 29.3. päättyen tiistaina 4.4. Silloin voi äänestää missä vain ennakkoäänestyspaikassa. Ne on kerrottu Uudenmaan maistraatin Helsingin yksikön lähettämässä kirjeessä "ilmoitus äänioikeudesta kuntavaaleissa".

Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 9.4. ja silloin voi äänestää vain omalla äänestysalueellaan, jonka tiedot on samassa kirjeessä.

Lukion viimeisellä luokalla tehdyn ammatinvalintatestin mukaan minulle esitettiin kahta vaihtoehtoa: fyysikko ja hyvänä kakkosena sosiaaliala.

Minusta tuli biokemisti, joten työurani alkupuolella hoidin tuon tiedepuolen. Välillä olin myynnissä ja markkinoinnissa ja sitten viimeiset 15 vuotta olin Kristillisdemokraattisten Naisten toiminnanjohtajana. Näin tuli sitten molemmat suositukset hoidettua.

Kun pyydettiin kertomaan oma tasa-arvoteko, niin se vähän herkisti mieltä. Kerroin nimittäin itselleni tärkeimpinä kehitysyhteistyöhankkeet Gambiassa (2010-2015) ja Ugandassa (2015-2017). Ne siis tapahtuivat pääasiassa veronmaksajien rahoilla ja tuotokset syntyivät Suomen ulkopuolella.

Gambiassa luotiin moniammatillinen verkosto tukemaan naisiin kohdistuvan väkivallan uhreja ja vähentämään tätä väkivaltaa. Hankkeessa saavutettiin enemmän kuin mitä alkusuunnitelmissa kavailtiin ja suomalainen tilintarkastajamme sanoi, että miten te olette näin pienellä rahalla saaneet noin paljon aikaseksi. Se tuntui hyvältä.

Ugandassa yhdistystämme (RaTas - Kristillisen tasa-arvon puolesta) pyydettiin auttamaan lopettamaan tyttöjen sukuelinten silpominen Sabiny-heimon parissa.

Kehitysyhteistyöhankkeisiin pääsin mukaan työni kautta ja sain olla mukana useammassakin projektissa. Esimerkiksi Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö ry:ssä tuettiin naispoliitikkojen yhteistyöfoorumin Tanzania Women Cross-Party Platform'n (TWCP) muodostamista.

Paneelin päätteeksi keskustelimme naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa. Istanbulin sopimuksen (Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta) täytäntöönpano on Suomessa vielä pahasti kesken.

Niiden olemmassaolon tärkeyden huomaa vasta sitten, kun niihin tulee joku vika. Viimeisin oli vesijohdon putkirikko Hietalahdenrannassa.

Putkirikkojen aiheuttamien jakelukatkojen lisäksi syntyy yleensä myös tuhoja kuten vesi menee kiinteisöjen kellareihin tai kaukolämpöputkesta tulevaa lähes kiehuvaa vettä roiskuu lähelläolevien päälle.

Siksi on tärkeää, että näitä putkistoja saneerataan suunnitelmallisesti siten, ettei korjausvelka kasva liian suurek

si.

Lukiossakin oli vain kaksi vaihtoehtoa: kieli- ja matikkalinja. Minä valitsin pitkän matikan. Toinen valinta oli psykologia tai biologia. Minä valitsin biologian. Lopputuloksena valmistuin sitten aikanaan biokemistiksi Helsingin yliopistosta.

On tärkeää, että lapset saavat riittävät valmiudet toimia nykyajassa. Muistan, miten matematiikan opettajamme kerran kertoi tietokoneista ja niiden kehittymisestä - myös niiden koon pienentymisestä. Lopuksi hän ennusti, että jossain vaiheessa tietokoneiden koko pienenee niin paljon, että ihmisillä voi olla niitä omalla pöydällään.

Silloin 1960-luvun lopulla minusta tuntui vähän absurdilta, että minulla olisi oma henkilökohtainen tietokone työpöydälläni. No - eihän siihen mennyt kuin noin 15 vuotta! Ja kotiinkin se ilmestyi 1990-luvun lopulla.

Kun nyt ajattelen kännyköitä ja internettiä, niin tajuan mitä kaikkea minunkin sulupolveni on aikuisiässä saanut oppia. Ei minun tarvitse kaikkia hienouksia osata, mutta perusasioissa haluan pysyä kehityksessä mukana. Ja tarvittaessahan voi aina kysyä neuvoa nuorisolta ;).