Joskus 1990-luvun puolivälissä näin tv-ohjelman, jossa kerrottiin Berliinissä toimivasta kimppa-autojärjestelmästä. Päätin silloin, että jos sellainen joskus tulee Helsinkiin, niin liityn siihen.

Vuoden 2003 alussa eräs pikkuhuopalahtelainen sitten kertoi, että hän on City Car Clubin jäsen ja pyysi minua mukaan. Ei tarvinnut miettiä. Yksityisautojen määrä ei toki minun takiani laskenut, sillä olin autoton, mutta periatteessa halusin kannattaa kimppa-autojärjestelmää.

Olen joukkoliikenteen tyytyväinen suurkuluttaja. Taksia käytän tarvittaessa edelleenkin satunnaisiin tarpeisiin. Olen laskenut, etten vuoden taksikuluillani maksaisi edes auton liikennevakuutusta. Välillä taas on tilanteita, joissa kimppa-auton käyttö on kätevämpää.

Kirkko & Kaupunki -lehden viime numerossa (6/08) kerrotaan, miten kimppa-auto tulee edullisemmaksi, kun ajoja on vuodessa alle 12 000 km. Sillä säästää myös aikaa ja vaivaa, kun ei tarvitse etsiä pysäköintipaikkaa ja auton saa huollettuna.

Tutkimuksen mukaan Helsingissä on Euroopan paras joukkoliikenne. Toki siinäkin on parantamisen varaa, mutta silti kokonaisutta ajatellen hyvä joukkoliikenne palvelee monella tavoin.

Varsinaisen tehtävänsä lisäksi joukkoliikenteen käyttö vähentää yksityisautoilusta johtuvia ruuhkia ja nopeuttaa siten myös tavarankuljetusta ja muuta ammattiliikennettä. Siinä säästyy polttoainetta. Vähäpäästöiset bussit taas vähentävät ilman epäpuhtauksia jne.

Kun lasketaan joukkoliikenteeseen panostamisen kustannuksia, on niissä huomioitava myös kertautuvat myönteiset seurannaisvaikutukset. Näitä on mm. päästöjen vähenemisestä syntyvä luonnon kuormittumisen pieneminen. Se näkyy ajan mittaan myös niiden sairauskustannusten vähenemisenä, jotka johtuvat liikenteen aiheuttamasta ilman saastumisesta.

Hyvin toimivan joukkoliikenteen kaikkia hyötyjä ei voi tarkkaan rahassa mitata, vaan asioita on tarkasteltava laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Toimiva joukkoliikenne vaikuttaa myös Helsingin kilpailukykyyn investointikohteena ja sitä kautta uusien työpaikkojen saamiseen.