Sain juuri tehtyä puutarhan viljavuustutkimuksen. Ostin kesällä valmiin pakkauksen, jolla pystyy mittaamaan maan happamuuden sekä typpi-, fosfori- ja kaliumpitoisuudet. Kaikki nämä ovat tärkeitä tekijöitä, jotta kasvimaalta saadaan hyvä sato. Kaikkea pitää olla sopivasti ja vähän eri määrät eri kasvilajeille.

Mittauksia tehdessä palautui mieleeni opiskelun alkuvuodet. Vanhan kemianlaitoksen laboratoriosalit ja niiden tunnelmat, kun me opiskelijat yritimme löytää oikeat alkuaineet meille annetuista seoksista, saada mitattua oikeat määrät eri aineita tai saada synteesejä onnistumaan.

Ilma oli enemmän tai vähemmän sakeana eri hajuja ja savuja. Siihen aikaan ei liiemmin välitetty opiskelijoiden työilman puhtaudesta. Vain kaikkein pahimmat työt tehtiin vetokaapissa.

Laboratoriosalin ikkunatkin oli niin likaiset, ettei niistä läpi nähnyt. Lopulta joku kirjoitti sormella yhteen lasiin "Ikkunat on pestävä". Jonkun ajan kuluttua ne sitten oli pesty.

Nyt ei syntynyt hajuja eikä savuja, joten mittaukset oli ihan turvallista tehdä kotona. Lopputuloksen oli, että maanparannustoimenpiteitä tarvitaan. Tämän kesän heikon sadon syy ei siis ole pelkästään liiallinen sade.

Haluamme mahdollisimman luonnonmukaisesti viljellyn kasvimaan, joten naapurista täytyy pyytää palanutta karjalantaa. Kastematoja kasvimaalla jo oli, joten niille pitää antaa vain lisää työtä.

Savisuuden vähentämiseksi lisäämme hiekkaa. Sitä jäi sopivasti tähteeksi remonttien jäljiltä. Maa pitää myös kalkita ja lisätä ainakin typpeä ja kaliumia.

Näillä toimilla pyrimme ensi kesänä parempaan satoon Punaisen tupamme kasvimaalta.