Kun tänään aloitin syödä lounasta toimistotalomme lounasravintolassa, tuli sen nuori työntekijä luokseni kysymään neuvoa. Olimme jutelleet moneen kertaan mm. työstäni, joten hän tiesi työnantajani.

Hän kääntyi mieltään askarruttavassa asiassa puoleeni perustellen sillä, että olen poliitikko, jonka tuntee parhaiten ja kokee läheisimmäksi.

Kysymys koski Fortumin optioista käytävää keskustelua ja niiden liittymistä tiettyihin poliitikkoihin. Kysyjä oli ymmällään siitä, mistä tässä kaikessa oikein on kysymys.

Vastasin, etteivät talousasiat ole vahvinta osaamistani, mutta kerroin sen, minkä itse ymmärsin. Päätin vastaukseni sanoihin, että mielestäni pohjimmiltaan siinä on kysymys ahneudesta.

Viime lauantaina kävimme tukemassa Viron KD:tä sen valmistautuessa syksyn kunnallisvaaleihin. Minun esitykseni aihe oli poliitikko mielipidejohtajana.

Olin pohtinut aihetta jo pidempään. Hyvän poliitikon tuntomerkkejä ovat mm. luotettavuus, rehellisyys, asiantuntijuus ja kyky hoitaa asioita rakentavasti.

Viron KD:n varapuheenjohtaja Aldo Vinkel vakuutti, että saamme iloita menestyksestä, myös politiikassa.

Minä iloitsen nyt siitä, että olin omalla käyttäytymiselläni ja suhtautumisellani saanut tuon nuoren vakuuttumaan siitä, että hän voi kysyä minulta sellaisia itseään askarruttavia kysymyksiä, joihin uskoo minun pystyvän vastaamaan.