Menin tänä aamuna töihin kahdeksikon ratikalla, joka oli koristeltu sekä ulkoa että sisältä Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) lopputyönä. Kahdeksikon toinen päätepysäkkki on Arabiassa, jossa TaiK sijaitsee ja sen lopputöiden esittely tunnetaan Masters of Arts -festivaalina.

Tutkin ratikan koristelun muotoja ja värejä ja tulin näkemästäni ihan hyvälle mielelle. Vaikka kuviointi oli kirjava, niin silti se oli tasapainoista, selkeää ja levollista. Se antoi hyvän piristysruiskeen myös työhön matkaaville.

Mutta taidetta on ihan tavallissakin arjen esineissä, laitteissa ja kulkuvälineissä, siitä teollinen muotoilu pitää huolen. Sitä ei vaan tule ajatelleeksi taiteena. Tavoitteena on käyttömukavuuden lisäksi myös se, että ulkonäkö miellyttää asiakasta ja käyttäjää.

Mutta myös julkinen tila on kuin suuri taideteos. Siksi kaupunkikuvan suunnittelu rakennuksineen, katuineen ja puistoineen on tärkeää.

Kun ympäristö on harmoninen ja kaunis, vaikuttaa se myönteisesti myös asukkaiden mielialaan. Se taas parantaa asukkaiden viihtyvyyttä niin asuinalueella kuin keskustan liikekortteleissakin. Se on myös yksi kilpailutekijä ihmisten valitessa asuinaluettaan ja ostostentekopaikkaansa.

Tunnen taide- ja kulttuurialan ihmisiä ammattiyhdistystoimintani kautta, sillä alan ammattijärjestö TAKU kuuluu samaan liittoon Specian kanssa eli Akavan Erityisalat ry:een. Siihen kuuluu myös Museoalan ammattiliitto. 

Kokousten yhteydessä olen monasti keskustellut näiden alojen edustajien kanssa taiteen ja kulttuurin myönteisestä merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille. Siksi yhteiskunnan on turvattava niiden saatavuus, että kaikki asukkaat voivat niistä nauttia, tavalla tai toisella ja myös julkisessa tilassa.