Keskiviikkona osallistuin Espoon Hanasaaressa pidettyyn Moniperusteinen syrjintä Pohjoismaissa -asiantuntijaseminaariin. Sen järjestivät Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE, sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö Tasy ja Pohjoismainen naistutkimusinstittuutti NIKK.

NIKK on laatinut Pohjoismaiden ministerineuvoston pyynnöstä raportin "Moniperusteinen syrjintäpolitiikka pohjoismaissa", joka piti julkaista seminaarissa, mutta se ei vielä siihen ehtinytkään.

Laitoin nimeni raportin tilauslistalle ja pyysin niitä useampia kappaleita, koska KD:llä on tekeillä tasa-arvo-ohjelma ja työryhmän jäsenten on hyvä verrata, mitä muissa pohjoismaissa tehdään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.

Raporttia esiteltiin seminaarissa ja oli mielenkiintoista kuulla, millaisia käytäntöjä ja muutosprosesseja muissa pohjoismaissa on meneillään. Asia on ajankohtainen myös Suomessa, sillä täällä on juuri ollut lausuntokierroksella yhdenvertaisuustoimikunnan välimietintö "Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön uuditustarve ja -vaihtoehdot".

Suomessa naisjärjestöt kantoivat lausunnossaan suurinta huolta siitä, että jos kaikki syrjintää koskeva lainsäädäntö yhdistetään samaan lakiin, niin jääkö naisten ja miesten tasa-arvo silloin muiden syrjintäperusteiden jalkoihin.

Muita syrjintäperusteita ovat muun muassa ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kieli, uskonto, vakaumus ja vammaisuus. Kaikissa näissä on kuitenkin sekä naisia että miehiä.

Moniperusteinen syrjintä tarkoittaa, että henkilöä voidaan syrjiä useamman seikan takia. Esimerkiksi lähellä eläkeikää oleva vammainen maahanmuuttaja nainen voi joutua työmarkkinoilla syrjityksi ikänsä, vammansa ja taustansa takia ja vielä sen lisäksi, että hän on nainen. Syrjintä olisi silloin nelinkertainen.

Ruotsissa kaikki syrjintälait on laitettu yhteen ja se tulee voimaan ensi vuoden alusta. Tanskassa on erillislait, mutta ensi vuoden alusta aloittaa yhteinen valituslautakunta, joka hoitaa kaikenlaiset syrjintävalitukset.

Norjassa on jo kokemusta yhteisestä laista ja sen sanottiin antaneen valituslautakunnan lausunnoille ihmisten mielissä suuremman painoarvon, kuin mitä erillinen, vain yhtä syrjintäperustetta hoitava lautakunta saisi.

Näitä seikkoja arvioimme myös KD:n ohjelmatyöryhmässä. Lähtökohtana on KD:n periaateohjelma, jonka "arvopohja korostaa ihmisarvon kunnioittamista". Myöhemmin sanotaan "Kristillisdemokratian arvoista keskeisin on ihmisarvo. Kaikilla ihmisillä on täysi ihmisarvo, joka perustuu Jumalan luomistyöhön."