Säätytalolla pidettiin eilen seminaari, jossa julkistettiin vuoden 2007 eduskuntavaaleista tehty tutkimus Vaalit yleisödemokratiassa (Tampere University Press, 2009, myynti taju (at) uta.fi).

Seminaarissa kirjoittajat esittelivät tutkimukstensa tuloksia ja niistä käytiin myös vilkasta keskustelua.

Tutkijat totesivat, että heidän on syytä jatkaa vaalitutkimustaan, sillä "sieltä voi löytyä vielä lisää mielenkiintoisia teemoja". Heidän on myös syytä jakaa tietoja keskenään, jotta päästään syvemmälle. Rahoitusta tietenkin kaivataan myös.

Itsenäni jäi vaivaamaan tutkimus vaalikoneista. Siinä oli tutkittu kaikkien YLE:n valikoneeseen vastanneiden valittujen kansanedustajien (196) vastaukset ja katsottu niiden jakautumista puolueittain ja kansanedustajien kesken.

Vastauksissa oli nähtävissä jako vasemmisto-oikeisto -akselilla ja puolueet erotuivat siinä selvästi toisistaan. Yksittäisten kansanedustajien kohdalla sen sijaan oli paljonkin päälleekkäisyyttä eri puolueiden kesken.

Mutta sitten tutkija sanoi, että kysymysvalikoima vaikuttaa tulokseen, koska siinä oli noudatettu vain vasemmisto-oikeisto -ajattelua. Muut idologiset kysymykset, kuten moraaliset, puuttuivat.

"Tämä on ongelma demokratian ja vaalikoneiden käytettävyyden kannalta", tutkija totesi.

Vaalikoneiden merkitys on kasvanut varsinkin nuorien äänestäjien hakiessa sopivaa ehdokasta. Jos vaalikoneiden kysymykset ovat yksipuolisesti vasemmisto-oikeisto -akselilta unohtaen muut ideologiat, niin eikö se ole äänestäjien manipulointia.

Tämä korostaa median vaikutusvaltaa. Varsinkin, kun tukimuksen mukaan nuorempien ikäluokkien poliittinen tietämys oli heikompaa kuin vanhempien.

YLE:n tehtävä on palvella eri kansalaisryhmiä. Tämän pitäisi näkyä myös sen vaalikoneiden kysymyksissä, sillä vasemmisto-oikeisto -ajattelun lisäksi päätöksiä tehdään myös muilla ideologisilla perusteilla.